Jukka Konttinen

Power off

En ole ikinä ennen ollut leikattavana nukutuksessa. Nyt se tuli koettua. Kun makasin leikkauspöydällä ja lääkäri sanoi jotain sen tapaista, että nyt lähtee lääke tulemaan. Tunsin hieman pyöritystä, huimausta. Seuraava kokemus havahtuminen huonoon oloon, pahaan makuun suussa. Leikkaus oli alkanut klo 8 maissa ja heräämössä tulin takaisin tietoisuuteen klo 17 maissa. Niin sen täytyi olla, päätellen sairaalaosaston kellosta kun minut siirrettiin sinne.

Kaikki meni kuten pitikin, ei siinä mitään. Nyt toipilaana. Tuumailin vain, että nytkö sitten tiedän, mitä tapahtuu kun kuolee? Että ihminen sammuu kuin tietokone josta katkaistiin virta. Power off. Kunnes se vielä kytkettiin uudestaan. Power back on.

Siinä välissä ei mitään. Nothing. Aikaväli pois kuin leikkautuneesta mutta teipillä liitetystä VHS-videonauhasta. Ei luokseen vetävää valoa tunnelin päässä ja siellä lohduttavaa henkiolentoa, joka heittää silmiisi elokuvan eletystä elämästäsi? Kunnes filkka loppuu ja olento toteaa, että ”aikasi ei ole vielä”…?

Ei valoa, ei pimeyttä. Ei iloa, surua taikka pelkoa siitä, että jäisi pysyvästi siihen tyhjyyden tilaan.

Jos asia on näin, miksi sitten kaikki uskonnot ja haaveet sieluista ja henkisistä toisista ulottuvuuksista? Kaikki se energia ja resurssit mitä ihminen niitä tavoitellakseen käyttää. Ihmisen tavasta ajatella uskonnollisuuden eduksi olen kirjoittanut aiemmin.

Miksei käyttää power on-aikansa siihen mikä on oikeasti tärkeää, faktisesti vaikutuksellista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Kaikki se energia ja resurssit mitä ihminen niitä tavoitellakseen käyttää. Ihmisen tavasta ajatella uskonnollisuuden eduksi..."

Ihminen on itsekäs pikku paska, joka uskoo vallan ja alistamien johtavan ikuiseen elämään.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Tuumailin vain, että nytkö sitten tiedän, mitä tapahtuu kun kuolee? ....

ooo

Niin.... joku sanoi että alkaa samanlainen tyhjyys kuin mitä oli ennen syntymää.
Uskovaisemmilla on syvällisempiä selityksiä.

Muistaakseni juutalaisen uskon mukaan ihminen on kuollut vasta sitten kun hänet unohdetaan. Tämä ajatus on tullut monta kertaa mieleen kun yritän selvitellä suvun edellisten polvien elämää. Siinä näkee kuinka ennalta- arvaamatonta kaikki on.

Sanaa "sattuma", ei tieteessä kuulema kyetä selittämään.

Hiljakkoin papit radio "Patmoksen" keskusteluohjelmassa hymähtelivät että sattumia on vai armeijan hernesopassa. :-)

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Sattuman hyväksymättömyys lienee sittenkin vain kaiken lopullisuuden hyväksymättömyyttä. Uskosta ei ole minkään takeeksi, vakuudeksi.

Kirkon ja teologian huippututkija Räisänen totesi, että kun kuolee, niin "Eiköhän se sitten ole siinä. Jonkin aikaa elää ystävien ja sukulaisten muistoissa". https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/heikki-ra...

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Koin ensimmäisen nukutukseni, kun lapsi, joka pyrki maailmaan, ei päässytkään normaalia tietä.

Ei se ollut unta, se oli täydellinen ajasta poistuminen. Ei kipua, ei huolta.

Heräsin tilanteeseen, jossa kehostani ulosnostettu lapsi, lepäsi paketoituna lääkärin käsivarsilla.

Kesti jonkin aikaa, että tajusin, missä olen, miksi minulle näytetään vauvaa.

Ihmisen elimistö pystytään tainnuttamaan täydelliseen pimeyteen, jossa ei ole kipua, ei pelkoja, ei iloa, eikä muistia.

Jos kuolema on samanlainen kokemus, on se melko syvä hiljaisuus.

Kuolemassa kuitenkin aivot tuottavat vielä jonkin aikaa viestintää, josta ilmeisimmin kuoleman rajalla käyneet kertovat.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ns. ruumiistapoistumiskokemuksissa ei hallusinaation mahdollisuutta voi poissulkea.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#4

>Ihmisen elimistö pystytään tainnuttamaan täydelliseen pimeyteen, jossa ei ole kipua,......

ooo

Eikö kuitenkin aina joskus käy niin, että kuolevan hirvittävimpiä fyysisiä kipuja ei saada poistetuksi.
Syvään tajuttomuuden tilaan potilas varmaankin saadaan, mutta olisko kuitenkin mahdollista, että kivut ovat jäljellä ainakin osittain.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Itsellä ei ollut mitään, ei kipujakaan. Vaikka herätessä ja toipuessa kyllä.

Tämän blogin suosituimmat