Jukka Konttinen

Uskonnollisia kehäpäätelmiä

Sosiaalisessa mediassa saa välillä seurata uskonnollistaustaisen keskustelijan argumentointia, jossa tuntuvat toistuvan samat kliseet yhä uudelleen. Klassinen esimerkki-toteamus on: ”Jumala on olemassa, koska raamatussa sanotaan niin ja raamattu on jumalan sanaa. Jumala ei valehtele”. Kehäpäätelmän ongelma on, että uskontoa pyritään todistamaan uskonnolla.

Tässä muita poimintoja:

1. Jos matkustajalentokone syöksyy maahan, kaikki rukoilevat jumalalta apua

Uskonnollinen totesi minulle, että tämä todistaa ihmisen ”vaistosta jumalasta”. Tosihädässä ihminen tarttuu mihin tahansa oljenkorteen ja todennäköisesti sellaiseen, mihin on lapsesta asti indoktrinoitu. Toteamus ei selitä tai todista mistään muusta kuin ihmisen käyttäytymisestä.

2. Uskonnollisuutta on ympäri maailmaa, joten jumala voi olla universaali/kaikille sama

Uskonnollisuus ympäri maailmaa ei faktisesti todista muusta kuin kaiken keskiössä olevasta ihmisestä. Että ihmisajattelussa on yhtenäisiä piirteitä. Kuten vaikka kuolemanpelko ts. haave siitä, että on jotain "muuta" tämän maallisen elämän jälkeen. Ja tarpeesta asettaa selitys jumalasta asioille joita ei ymmärrä.

Sitten on eräs väite, jota varsinkin evoluutiota kiistävät kreationistit ahkerasti viljelevät:

3. Mikään ei voi syntyä tyhjästä

Mistä se jumala on sitten syntynyt? Ajatuksessa siitä, että mitään ei synny tyhjästä, lykätään vain luomisen problematiikkaa askeleen tuonnemmas. Siinähän puhutaan itsensä pussiin. Jatkoselitys: ”Jumala on ollut olemassa aina” ei ristiriidasta pelasta (otsikon väitehän edellyttää, että kaikki on syntynyt jostain). Se, että evoluution alun kaikkia vaiheita ei vielä toistaiseksi luonnontieteellisesti voi selittää, ei tee evoluutiota tyhjäksi. Sikäli kun evoluutiosta on todistusaineistoa niin, että se on kaiken biologiatutkimuksen lähtökohta.

4. Tiede ei tiedä kaikkea

Kuten kosmologi Kari Enqvist totesi: Tiede on menetelmä saada tietoa. Se ei ole sama kuin kaikki tieto. Se perustuu arkiajatteluun, ja esimerkiksi luonnontieteissä ei luoteta pelkkiin ihmisen silmiin ja korviin, vaan on kehitetty mittausvälineitä ja menetelmiä uuden tiedon saamiseksi sellaisista kohteista joihin silmät ja korvat eivät riitä. Tieteellä on myös kieli nimeltä matematiikka, joka on yksiselitteinen, eikä piittaa tulkinnoista, vakuutteluista tai eilen illalla koetuiksi väitetyistä enkelien ilmestyksistä.

Väite ”tiede ei tiedä kaikkea” ei myöskään riitä legitimoimaan omia mielikuvituksellisia (uskonnollisia) tulkintoja. Näyttää siltä, että maallikoilla, joihin kreaktionistitkin näyttävät kuuluvan, käsitys on se, että tiede on joukko uskomuksia ja niiden pohjalta laadittuja teorioita. Että aivan kuin suhteellisuusteorian voisi muokata uusiksi siinä ajassa kun sauna lämpenee. Tieteilijät hyväksyvät sen, ettei tiede tiedä kaikkea ja hakevat faktista uutta tietoa lisäymmärryksen saamiseksi. Tosin luonnontieteissä on ajateltu, että luonnonlait ovat suurilta linjoiltaan ymmärryksessä ja selitettävissä. Ja tästä on myös huimasti faktista näyttöä, joissa ei ole tulkinnanvaraa.

Tavallista on myös, että "vaihtoehtoisen teorian" esittäjä heittää huuhaaväitteensä pöytään ja edellyttää, että tieteilijät todistaisivat hänen väitteensä epätosiksi. Tämä on ensinnäkin vaikeaa jos ei mahdotonta siksi, että väittäjä tuskin koskaan tuntee tieteen kieltä kuten matematiikkaa ja fysiikkaa riittävästi.  Vaan perustaa funtsailuun ja popularisoitujen julkaisujen tutustumiseen. Toiseksi periaate on se, että outojen väitteiden esittäjän velvollisuus on itse osoittaa väitteet tosiksi.

5. Ad hoc-selittely

Epäilijä voi kysyä: Miksi jumala ei aseta taivasta maan päälle? Uskonnollinen selittää, että tuomio tulee taivaan portilla. No miksi tuomio tulee taivaan portilla? Siksi, että se on paikka johon kaikki kootaan viimeiselle tuomiolle. Ja niin edelleen. Tämä ei tuo mitään muuta todistusta kuin selittäjänsä tarpeesta keksiä selityksiä.

Vaikka tiede onkin menetelmä, sillä on kiistattomaksi todettuja etuja. Esimerkiksi sen avulla voi ennustaa asioita, kuten vaikka lähipäivien säitä. Tai laskea rata satelliitille joka kiertää planeetta Saturnusta ympäri ja lähettää kuva-aineistoa Maahan. Uskomus siitä, että huomenna voi tulla myrsky, koska jumala suuttui, ei ole kovin käyttökelpoinen.

Puhumattakaan sivistyksestä ja hyvinvoinnista, mikä on tieteellä saavutettu. Kuten Kari Enqvist totesi, että jos uskontoneutraalin luonnontieteen suuria saavutuksia ei olisi tehty, ehkä väittelisimme edelleen päreen valossa siitä, kuinka monta enkeliä tarvitaan taivaankannen pyörittämiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kaiketi muuten järkevät ihmiset kytkevät aivonsa pois uskonnollisissa asioissa, kun vuodesta toiseen toistavat kreationistista uskontunnustustaan. Toisaalta tuo aivojen poiskytkeminen tulee usein krooniseksi ja voidaan sanoa, että uskonnot altistavat monenlaisen hömppään kuten astrologia, grafologia, homeopatia ja muut uskomushoidot kaikenkarvaisista terapioista puhumattakaan.

Ylipäätänsä uskonnot perustuvat maagiseen ajatteluun.

Uskonnon kritiikkiä myös:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/159908-uskonto

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54531-uskonn...

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/260...

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Pitkälti allekirjoitan aloituksen. Muutamia aatoksia pulpahti aiheen tiimoilta.

Kun taivaankappaleet olivat sopivasti vinksallaan tai tömähti, syntyi legendoja ja jumalia. Kun ei tietänyt asioiden laitoja, arjen ilmiöt vaikuttivat jonkun tekemiltä taikatempuilta. Kun ajatus näistä vielä polarisoitui, syntyi uskontoja. Taas taivaankappaleet sitä ja tätä, ilmiöitä tapahtui ja polarisaatio jakoi oikeaoppiset / vääräoppiset lahkoihin. Touhu ruokki tietämättömien mieltä ja vaikutti lopulta jo lajin aivorakenteeseen.

Siitä kärsimme edelleen, lajin pitkään kehittyneestä aivovammasta. Se voi olla niin paha vamma että lajin tulevaisuus saattaa olla huomattavasti lyhyempi kuin kukaan uskalsi edes pelätä.

Polarisoitumisessa ei ole kyse faktoista vaan siitä, miltä asiat tuntuvat. Polarisaatio saa voimansa mustavalkoisesta me ja ne-ajattelusta. Polarisaation voima perustuu siihen, että sen kautta puhutellaan ihmisen perustarpeita. Siksi uskonto toimi ja toimii vieläkin.

Lähteitä

3 700 vuotta sitten meteori putosi lähelle Kuolluttamerta, ja se saattaa selittää Raamatussa kuvatun Sodoman tuhon tarinan https://tekniikanmaailma.fi/3-700-vuotta-sitten-me...

Betlehemin tähti ilmaantuu taivaalle uudestaan vuonna 2065 https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Betlehemin-t%C...

MITÄ POLARISAATIO ON JA MITEN SE TOIMII? http://www.depolarize.fi/2018/05/08/mita-polarisaa...

Ps. Huumoria kreikkalaisista mytologioista ;D https://hikipedia.info/wiki/Antiikin_Kreikka

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Myös Nooan tarinasta liikkuu monenlaista teoriaa.

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/28...

Tarina on niin yleinen, että ehkäpä sen taustalla on todellinen ilmiö.

Mieleeni on jäänyt uskonnonopettaja, joka sanoi ettei maailmanloppu tarkoita kaiken elämän, tai edes kaikkien ihmisten tuhoutumista. Maailmanloppuun riittää se, että maailma sellaisena kuin olemme sen oppineet tuntemaan loppuu. Siitä varmaan Nooan tarinankin kohdalla on kyse.

Käyttäjän JouniSuninen1 kuva
Jouni Suninen

Jos Jumala olisi luotu eikä iankaikkinen (ajasta ja paikasta riippumaton) niin millä perusteella hän olisi Jumala? Näistä voi keskustella loputtomasti, mutta ilman Kristuksen kohtaamista kaikki jää tyhjäksi jauhamiseksi.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Eikös se kristus tullut jumalasta? Eli jos jumala ei tullut mistään, myöskään kristusta ei ole.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

En tunne miestä, sanoi Vatanen Jeesuksesta, kuulemma.

Tämän blogin suosituimmat