Jukka Konttinen

Tuntemattoman sotilaan sarjaversio

Kirjoitin rapiat vuosi sitten Aku Louhimiehen Tuntemattomaan sotilaan elokuvaversiosta. Tämä kirjoitus ei ota kantaa Louhimiehen myöhempiin vaiheisiin ja mediahuomioon. YLE esittää elokuvan 5 osaan jaettua, pidennettyä versiota, jossa on 1,5 tuntia ennenäkemätöntä materiaalia.

Olen kerran katsonut elokuvaversion Blu ray:ltä sekä sitten nyt ahminut YLE Areenasta kaikki 5 osaa. Jos en pitänyt Louhimiehen versiota turhana, kuten monet kriitikot, niin nyt en varsinkaan. Lisämateriaaleissa syvennetään henkilöhahmoja ja mukana luonnollisesti kohtauksia, joita ei ole ollut aiemmissa versioissa ollenkaan. Nämä lisukkeet nostavat Louhimiehen version ihan omalle tasolleen.

Mieleen jäi esimerkiksi kohtaus, jossa Lammio kutsuu sotamies Honkajoen kuulusteltavaksi, johtuen tämän omituisista tarinoinneista. Kysymällä, että ”Mikä valistusupseeri te luulette olevanne”. Honkajoen vastaukset ovat sen verran kiharaisia, ettei asiassa edetä suuntaan eikä toiseen. Sotamiehenä Honkajoessa ei ole moittimista. Perääntymisvaiheessa Lammio myös tajuaa Rokan ja Koskelan merkityksen linjojen puolustajina, tarjoamalla heille tupakkaa.

Asemasodan tietyllä tavalla junnaavan vaiheen tunnun tämä versio tuo esiin. Rokan hahmo synkkenee sodan edetessä, iloinen huolettomuus ei ole sama, kuin Laineen versiossa. Samoin käydään Rokan ja Koskelan kotioloissa, tosin nämä olivat kai myös varsinaisissa elokuvissa. Kariluodon hääloman yksityiskohtia ei tainnut olla. Majuri Sarastien heilastelu ts. uskottomuus lotan kanssa on myös uusi elementti. 

Sotilaiden inhimillisen puolen korostajina minulle tämä tuo uutta syvyyttä, ja on elämys. Mutta jos se ei ko. version turhuutta jonkun mielestä poista, niin eipä voi mitään. Haluaisin saada tämän pidennetyn 5 osan setin itselleni tallenteena.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

yle-dl:llä minä sen tallensin, mutta vähemmistökäyttöjärjestelmässä FlickFetch voi olla parempi.

Louhimiehen elokuvaversiota en ole nähnyt, mutta sarjassa minun mielestäni tärkein rooli on Paula Vesalan näyttelemä Rokan vaimo. Ihan vaikka sen takia, että aiemmissa versioissa ei naisilla ollut mitään sijaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Tähtihetken juontaja Jenni-Maarit Koponen olisi varmaan ollut mielissään tästä sarjaversiosta, hän kun kyseli vuosi sitten, että miksei sotaelokuvaan olisi voinut tuoda naisia enemmän näkyviin. Noin niinkuin tasa-arvon kannalta, kai.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kotirintama ja huoltojoukot eivät ole läheskään yhtä kuvauksellisia tai kiinnostavia kuin olivat tärkeitä. TV-sarjassa oli siitä edes vähän, kun Laineen ja Molbergin elokuvissa on vain hevonen ja varusmestari.

Viljo Asikainen

Lisäykset ja muutokset Väinö Linnan tekstiin eivät ole Väinö Linnaa. Louhimiehen elokuvalla on ollut oikeus lisäillä ja muutella (Jos Linnan romaanin oikeudet omistava ei ole pannut hanttiin). Mutta on moraalisesti - ellei juridisestikin - väärin mainita elokuvateoksen olevan Väinö Linnaa kun se on Aku Louhimiestä.

Yhtenä esimerkkinä vaikkapa majuri Sarastien suhde lotta Kotilaisen kanssa. Linnan romaanin tekstin kanssa tämä on ristiriidassa. Romaanissa Sarastie kommentoi sarkastisesti kuullessaan Kotilaisen monista miessuhteista koko ajan alenevissa sotilasarvoissa: "Sic trensit gloria mundi". Näin ei olisi voinut tapahtua jos majurilla itsellään olisi tällainen suhde ollut. Linna oli psykologisesti taitava ja uskottava kirjailija vaikka oppimaton olikin.

Psykologisesti mahdoton on myös Louhimiehen sommittelema Hietasen ja Petroskoin Veran rakkaussuhde. Linna kuvaa Veran itsetietoiseksi, koulutetuksi ja vakaumukselliseksi nuoren polven bolsevikkisivistyneistön edustajaksi. Urho Hietanen sen sijaan ei ole "lukenut muuta kuin Turun Sanomia" ja on vilpittömän hämmästynyt kuullessaan ihmisen kehittyneen meressä ja sisältävän hiiltä. Linna kuvaa vain Hietasen kömpelön yksipuolisen ihastumisen ja se on uskottavaa.

Linna on tehnyt romaanitaidetta. Louhimies muuntelee siitä viihdettä vähintäänkin yhtä pahasti kuin Edvin Laine konsanaan. Laineen kuitenkin Linnalle uskollisen verbaalin huumorin korostamisen tilalla Louhimiehellä on banaali seksuaalisuuden manifestaatio omasta päästä.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Pitäisi lukea Sotaromaani, että mitä siinä versiossa noista asioista sanotaan.

Mutta epäilen, etteivät sotamiehet osanneet suhtautua vastakkaiseen sukupuoleen sotilaallisen asiallisesti, vaan himot hyrrää ja tilaisuus tekee varkaan. Paavo Rintalan Sissiluutnantti-teoksessa luutnantilla on varsinaisten tehtävien välissä tukikohdassa aikaa kaadella montakin naista samana iltana. En tiedä mistä seksifiksaatiosta se kertoo.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Paavo Rintalan Sissiluutnanttilla on tukikohdassa aikaa kaadella montakin naista samana iltana" Aika poikia! Mutta hyvin todennäköisesti Rintalan haihattelua, joka ei perustu todellisuuteen. Mistä löytyi tyhjä korsu luutnantille, että lotat voisivat seistä sen edessä jonossa vuottamassa vuoroaan?

Tässä se vaara onkin - mikä on totta ja mikä ei. Sodanaikainen ajattelu ja kulttuuri olivat paljon toisenlaisia, ettö kun nykyvinkkelistä katsellen tehdään lisäyksiä sodanaikaiseen teokseen, niin on suuri vaara, että pieleem menee ja pahasti. Olen vahvasti sitä mieltä, että historiallisesta totuudesta ei tingitä. Olen lukenyt myös Sotaromaanin, eikä sieltä löytynyt mitään sellaista, joka sallisi suuria poikkeamia Linnan alkuperäisteokseen.

Olen katsonut Aku Louhmiehen elokuvaversion Tuntemattomasta ja siinä jo poiketaan ajoittain Väinö Linna romaanista niin paljon, että herää kysymys, mitähän Linna itse siitä ajattelisi. Muuten itse elokuva on erittäin hyvin tehty, mutta Tuntematon sotilas on suomalaisille Raamatusta seuraava ja kansallinen kulttuuriaarre, joten totuudesta ei saa tinkia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #6

Kyllä niitä paikkoja löytyy kun on tahtotilaa. Kuten esimerkiksi Rahikaisen riiuureissuilla riitti pelkkä peite alustaksi. Täällä Pohjantähden alla-romaanissa paikaksi kelpasi sauna jossa Akseli poikkesi Aunen kanssa, sekä poikansa Vilho samoissa tehtävissä ja taisi Aune olla melko monen sulhokandidaatin kanssa sanojensa mukaan milloin missäkin.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #7

Minua vaivaa hieman, että Väinö Linnan alkupräistä tarinaa on "sorkittu" Aku Louhimiehen elokuvassa. Mutta kuten aiemmin sanoin, elokuva on tehty erittäin hyvin.

Isän ja pojan saunareissut ovat osa toista kirjaa. Rahikaisen kommentit naisista ja peitosta on lähinnä leuhkimista, kukaan ei tiedä mitä reissulla tapahtui. Jos peitolle olisi ollut käyttöä, siitä varmasti olisi kuullut koko komppania. Missään ei ole viitteitä siitä, että Hietanen olisi päässyt Veeran kanssa sänkyyn eikä siitä, että hän olisi yrittänyt tavata Veeraa uudelleen.

Rintamaolissa seksin puute varmaan oli suuri ongelma, mutta jostain syystä siitä ei elokuvassa puhuta. Linnan alkuperäisessä Sotaromaanissa seksistä puhutaan jonkin verran, mutta kustantaja karsi ne pois ennen julkaisua. Ainoastaan lottia loukkava episodi pidettiin.

Louhimiehen puolustukseksi sanottakoon, että lisäykset Tuntemattoman alkuperäiseen juoneen vaikuttvat historiallisesti todellisilta. Esim kenraali Erik Heinrichsn käsi oli oikeasti sideharsopaketissa Äänislinnan valloitusparaatissa, kuten se on myös tässä Louhimiehen elokuvassa.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #6

Veijo Meren "Manillaköydestä" tehdyssä tv-elokuvaversiossa "poikien" luo ilmestyi nainen telttapatja kainalossaan ja pisti pojat jonoon, odottamaan omaa helpotustaan.
Nuoremmat olivat antaneet ykkös-ja kärkipaikan elokuvan päähenkilölle, varttuneemmalle soturille jota esitti mainiosti Erkki Pajala.
- Mielestäni hyväntekijässä ei viitattu lottaan, mutta olihan siellä rintamalla auttamassa kukin tavallaan muitakin naisia...?

Sari Näre on tutkinut seksuaalisuutta ja sen toteuttamismuotoja rintamalla ja kertonut mm. lukuja paljonko jäi sotilaittemme jäljiltä lapsia Itä-Karjalaan ja paljonko sakasalaisten jäljiltä koto-Suomeen...

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Helppo olla Jukka Konttisen kanssa samoilla linjoilla.
Hyvvä oli elokuvakin ja laajenpana sarjana ei kun paranee, syvenee ja monipuolistuu. -Ammattilaisten työtä kaikilta osiltaan.

Hyvä, viihdyttävä ja hauska oli aikanaan Edvin Laineen ensimmäinenkin.
Sodista oli kuitenkin vielä kulunut liian vähän aikaa ja Laine ei voinut ajan hengen ja sensuurin pelossa toteuttaa täysin Linnan agendaa: Riisua sosalta, sotimiselta ja tappamiselta turhat sankarisädekehät-ja gloriat pois.
Kansa tarvitsi vielä huumoria-sotilashuumoriakin ja myös "herrojen vastustamista."
Tulevia sukupolvia ajatellen aika on ajanut ohi-nuorisista varmaan pieni osa vanhaa tuntematonta enää itsenäisyyspäivänä katselee?

Mollbergin, 1985 ensi-iltaan tullut Tuntematon oli jo Linnan kirjan ja agendan mukainen. Mollberg esitteli sodan raakuuden ja mielettömyyden. Jatkosodan sotilaatkin olivat oikean ikäisiä, nuoria.
- Tulipa oltua Parolan nummella lasten kanssa avustajanakin.
"Karjalaisina evakoina" vihulaista kotieläinten kanssa karkuun pakenemassa...

Aku Louhimiehen Tuntematon kestää aikaa ja on vientitavaraakin.
Suomalaisittain iso budjetti ei ole mennyt hukkaan.

- Kiitos elokuvasta-kiitos Ylen sarjasta!

Kalevi Kivelä

Pitääkö alkaa toivoa uutta sotaa ,ettei tarvi koko aikaa muistella tuota 78v takaista taaperrusta.

Käyttäjän jrusanen kuva
Jari Rusanen

Tähän Louhimiehen versioon on pakolla ympätty naisia, tasapuolisuutta kai tavoitellen ja jotta myös naiskatsojat kokisivat leffan omakseen.

Vaikka kyseessä on fiktiivinen taideteos eikä dokumentti (edes Linnan kirjasta), leffan kaikki naiset ja "naistapahtumat" ovat vääristyneitä ja todellisuudelle vieraita. Louhimiehen Tuntematon olisi ollut paljon parempi - jopa mainio, jos elokuva olisi keskittynyt vain sotatapahtumiin. Nyt se - ja etenkin tämä sarjaversio - naisineen ja yleisöä kosiskelevine Robineineen ja Putous-hahmoineen jää jopa Molmbergin version alapuolelle. Sääli.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Henkilöhahmoista mielestäni Lammio ja Koskela eivät ole onnistuneita Louhimiehen versiossa. Lammio ei ole tarpeeksi inhottava eikä Koskela tarpeeksi karismaattinen. Rokan rooli onnistui sen sijaan hyvin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Arvostan erityisesti tätä tulkintaa Lehdosta. Ei mikään lindmanilainen elokuvaroisto vaan tavallinen arkipäivän fascisti.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #14

Naureskeleva velikulta Vanhala oli kerrankin vakavana, ja käytännöllisellä kädenliikkeellä järjesti ladatun kiväärin vaikeasti haavoittuneen sotilaan ulottuville. Tämä käytti tilaisuuden hyväkseen ja surmasi itsensä. Aikamoinen katsaus huumorimiehen sieluun, ja vain parissa sekunnissa!

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Everstiluutnantti Karjula teki vetäytymisvaiheessa inhottavuuden "pohjat" ampumalla yhden rivimiehen ja raivoamalla kaikin keinoin muille. Upseerin oma taival päättyi saman tien neuvostopanssarin telaketjuihin, kun haavoittuminen esti väistymisen tankin tieltä. Siihen loppui Karjulan karjuminen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #16

Tosielämässähän tuollaista runollista oikeutta ei nähty, jos ja kun Karjulan esikuva oli Sven-Oskar Lindgren.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #17

Janne Fredinvävy Virtanen veti joka tapauksessa roolinsa hienosti; aloin melkein vihata sitä tyyppiä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa