Jukka Konttinen

Simon sai rumpusetin hengittämään

Olen seurannut varmaan jostain 90-luvulta Greg Howe-nimisen kitarasankarin edesottamuksia ja levyjäkin on hyllyyn kertynyt. Yksi näitä amerikkalaisten kitaralehtien kansissakin esiintyneitä soittajia. Hän soitti aluksi metallista rokkia, mutta uudemmilla soololevyillä on selviä soul- ja funk-vaikutteita. Muistan lukeneeni suomalaisten levyarvostelijoiden arvioita tyyliin ”Otelautaa laidasta laitaan” tai muuta raflaavaa. Minua ei moiset moukat arvostelut häiritse, sillä hänen tavassaan soittaa on teknisen taituruuden lisäksi jotain rytmisesti minua kiehtovaa. Tyylillisesti on ollut ilmeistä siirtyminen fuusion ja jazzin suuntaan.

Olen myös kuunnellut Toton musiikkia viime aikoina suoratoistona, samoin kuin edesmenneen rumpali Jeff Porcaron mainioita rummunsoiton opetusvideoita, mm. klassisesta kappaleesta Mushanga. YouTube tarjosi jatkumoksi Simon Phillipsin videoita, hänkin Totossa pitkään soittanut. Simonin soittotyyli on varsin ilmava ja herkkä, samoin kuin pidän hänen tavastaan kertoa rumpujen soittamisen tekniikoistaan. Linkin videolla hän kuvaa kuinka vaihtoi haihatin soittonsa vasemmalle kädelle. Simonin CV eri artistien kanssa esiintymisestä kattaa kymmeniä maailman huippuja rockista jazziin, ehkäpä maailman ansiokkain lista.

Olen myös harrastanut suosikkisoittajieni bongausta sikäli kun he Suomeen saapuvat esiintymään. Sain lauantaina aamulla klo 6 tiedon Greg Howen Instagram-päivityksestä, että heidän lentonsa oli saapunut Helsinki-Vantaalle tiettyjen kommervenkkien jälkeen. Selvitin, että missä aikovat esiintyä ja paikka oli Äänekosken Keitelejazz. SINNE - Ei tarvinnut kuin hetken miettiä ja olin ostanut lipun tilaisuuteen.

Samana iltapäivänä lähdin ajamaan ja perille pääsin juuri kun tilaisuus oli alkamassa. Varsin kotikutoisen oloinen festarialue, hieman väljempää kuin Pori Jazzeissa. Juuri minulle sopivaa siinä mielessä. Simon Phillips ja Protocol olivat illan viimeisiä. Ensin esiintyi KJC Guitar Special väitetyn 4 suomalaisen kitarasankarin kera, Timo Lässy Band & Ricky-Tick Brass sekä Verneri Pohjola Group.

Pekka Pohjolan musiikista olen nauttinut suuresti useammalla keikallaankin, levyjä löytyy hyllystä. Poikansa soittamana tunnistin selvästi ainoastaan Kätkävaaran lohikäärmeen sekä Benjaminin. Loput karkasivat tunnistettavista teemoista jonnekin kauas sfääreihin niin että menin kahvioon pläräämään sähköpostejani. Ricky Tick brass bändin soitto on tietysti livenä komeaa kuultavaa, mutta ei se teemoineen hissin taustamusiikista kovasti erotu. Neljä kitaristia näyttivät käyttävän kovasti aikaa soittimiensa rapsutteluun ja vingutteluun omituisilla soundeilla. Kakofonialla. Kävi noiden aikana selväksi, että minusta ei ikinä tule jazz-diggaria.

Eikö kokeilu viivekaiuilla, kilahduksilla, vinkunoilla ja rasahduksilla ole kuultu jo vuosikymmenien ajan? Riitasointu on nimensä mukaisesti riitasointu. En pane pahakseni että soitossa on selkeä teema tai jopa kaunis melodia ja tarttuva rockmainen riffi. 

Mutta kun Simon Phillips ja Protocol viimein aloitti, oltiin oikealla asialla. Äärimmäisen tiukkaa fuusiota huippusoittajien kera. Vaikutteita rockista, bluesista jne. Pelkästään Simonin Tama-rumpusetti oli komea ilmestys, kun se rullattiin lavalle omassa telineessään kuin matkustajakone. Greg Howe hieroi kämmeniään, taisi olla vilu koleahkossa illassa, Miamin lennon jälkeen. Simonin taituruus on soittaa monimutkaista groovea sekä lujaa että äärimmäisen hiljaa – kropasta näkee että syke säilyy koko ajan. Ja sen myös aistii kaikin puolin. Gregin kitara oli väliin harmittavasti koskettimien ja rumpujen varjossa. Mutta hän on tunnettu taituri, halliten mm. ns. tapping-soittamisen ja hyödyntäen sitä varsin kokeilevasti. Samoin hänelle ominaista on liikuttaa vasemman käden sormiotetta otelaudalla edestakaisin luoden mainion efektin nuotteihin. Simon kävi välillä lavan edessä kertoilemassa tulevista kappaleista ja otti kontaktia yleisöön. Joka kontakti syntyikin. Näyttivät olevan otettuja yleisön lämpimästä vastaanotosta.

Huippukeikka oli kaiken kaikkiaan. Ostin Protocol 4-levynkin. Pikkutunneilla keikan jälkeen Simon tuli jakamaan nimikirjoituksia ja sellaisen sainkin. Kättelin ehkä maailman parasta rumpalia. Greg Howe ei pettymyksekseni paikalle ilmaantunut, taisi olla väsynyt pitkästä lennosta.

Tyytyväisenä lähdin ajamaan kotimatkalle, silmäillen taivaalta edessä olevaa kuutamoa ja sen alla himmeänä loistavaa Mars-planeettaa. Kotona ollen joskus puoli viisi, mutta matka oli todella sen väärti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Unohdit nyt kokonaan pianon. Aika pahaa karmaa. Jazzissa piano on usein johtava soitin, kuten Poincianassa. Luokanopettajan piano on kuitenkin Westerlund.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Koskettimet oli tosiaan joka bändissä, tosin lauantain kattauksessa eivät olleet ehkä niin pinnassa.

Otmaro Ruiz hoiteli Protocolin kiipparit hienosti. Ernest Tibbs bassossa.

Perehtyneisyyteen liittyvää huomautusta epäillessäni korostan käsitystäni, että taiteen kokemus on täysin subjektiivinen, jokainen on siinä kokemusasiantuntija. Ja täten kenenkään kokemus ei toista parempi tai huonompi.

Tästä päästäänkin asiaan jota mietin myös eli jazzjuhlille tavataan nykyään ottaa massoja kosiskelevia megatähtiä. Taloudellisen menestymisen lisäksi toivomus varmaan on että tavikset kiinnostuvat samalla perinteisemmästä jazzista sitä kuullessaan. Ei se näytä olevan kovin menestyksellistä kun kakofonialla ja riitasoinnuilla kokeilevat taiteilijat jököttävät marginaalissa.

BTW en ole luokanopettaja.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kai minua ärsytti se, että jatsiksi kutsutaan ja on jo pitkään kutsuttu lähinnä vanhemman väestön "parempaa" rokkia. Jokunen vuosi sitten Ringo Starr ihmetteli Porissa, onko hänkin jazz-muusikko.

Kai minä olen jonkinlainen puristi. Jazzia pitää soittaa akustisin soittimin ja kitaran osalta kehitys päättyi Djangoon. Sen jälkeen se on ollut rockia, fuusiota tai vaan taidemusiikkia. Esimerkiksi useat minimalismin parhaista tuotoksista ovat luokiteltu rockiksi tai progeksi. Kuuntele vaikka Bowien Low ja Heroes levyjen B-puolet tai Discipline, Live In Japan 1984. "Aidon" taidemusiikin puolella Terry Riley, Steve Reich ja Philip Glass ovat mielestäni sen suuntauksen mielenkiintoisimpia nimiä.

BTW luokanopettaja tuli siitä, kun neekeri soitti Steinwaytä. Aitoa köyhäilyä osaa nykyään suomalainenkin, mies, sikarilaatikkokitara ja lattia (sähköisesti).

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #4

Jokunen vuosi sitten Pori Jazziin haviteltiin vetonaulaksi yhtyettä nimeltä AC/DC. Muuten olisi kai tullutkin ellei kyseessä olisi ollut vedätys, josta jazz-organisaatio taisi jotain varausmaksuja kärsiä.

Tässä iässä en itse jaksa enää puritanisoida, hyvän musiikin genrellä ei ole juuri väliä.

Akustisella pianojazzilla ei varmaan taloudellisesti kannattavaa festivaalia pysty järjestämään.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kevennyksenä: Rumpalilta paloi hi-hat. Olikin melkoinen haihattelija.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ei ole mitenkään vaikeata järjestää heinäkuussakaan kolmen päivän festivaalia, jossa soitetaan koko ajan silkkaa jazzia tusinalla lavalla. Soittajat ovat maailman huippuja, palkkiot hyviä ja liput halpoja. Kyse on vain osaamisesta: Rotterdamissa sitä on, Porissa ja Montreux'ssä ei.

https://www.northseajazz.com/en/program/2018/frida...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Suomen kulttuuritapahtumien yksi haaste on, että Suomi on pieni harvaanasuttu maa, kaukana maailman metropoleista. Pelkästään jazzin harrastajien määrä ja tiheys per neliökilometri on Hollannissa jotain muuta kuin syrjäisessä Suomessa. Sama koskee maailmanluokan esiintyjien saamista Suomeen.

Äänekoskellakin näytti olevan paikallista aikuisväestöä paikalla, ehkä enemmän kannatuksen vuoksi kuin intohimosta jazziin. Ehkä ilmaislippujen turvin.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset