*

Jukka Konttinen

Onko kirjan suosio kirjakaupan toimenpiteillä käännettävissä?

Akateemisen kirjakaupan eläköitynyt johtaja Nyberg ruotii Akateemisen kirjakaupan romahdusta aamun uutisissa. En mene noihin pohdintoihin tarkemmin, mutta näyttää siltä, että hän unohtaa täysin maailman muutoksen, eli muutama trendi. 

Nettikauppa

Esimerkiksi vaatteiden, musiikin ja soitinten kaupan netti on mullistanut täysin. Vaatteet saatetaan tilata netistä niin, että tilataan 5 eri vaihtoehtoa, otetaan niistä yksi ja palautetaan loput neljä. Musiikin ostaminen fyysisinä tallenteina hiipuu koko ajan, musiikki striimataan ja käytännössä senkin voi tehdä ilmaiseksi, esimerkiksi Spotify:n ilmaisversiolla. Soittimet saatetaan käydä kokeilemassa musiikkiliikkeessä, mutta sitten tilataan netistä ja saksalainen Thomann taitaa olla markkinajohtaja.

Paperiset kirjat olen itse tilannut netistä hyvin pitkään. Netissähän valikoima on käytännössä täydellinen, siis jos viitsii tutkia useamman nettikaupan tarjonnan. Kirjoja ei tarvitse kokeilla tai sovittaa. Jos soitin- tai musiikkikauppiaan on riskaabelia pitää liikkeessä valtavaa tarjontaa nettikaupan takia, niin miksi kirjakauppiaalla olisi toisin?

Digitalisaatio

Luen ja kirjoitan tekstejä työkseni päivittäin, pidempiä ja lyhyempiä, tietysti sähköisenä. Ammattiini liittyvä kirjallisuus, esimerkiksi opinnäytetyöt ja tiedeartikkelit ovat sähköisenä, paperisille ei ole käyttöä. Samoin vapaa-ajalla luen ja kirjoitan sähköisesti, olen myös digihesarin ja Suomen kuvalehden kestotilaaja. Sosiaalisesta mediasta puhumattakaan, kuten Twitter ja Facebook.

E-kirjoja en ole vielä kokeillut, mutta senkin suosio lienee kasvamassa. Uutena ovat varmasti tulossa äänikirjat, jotka saa suoraan myös mobiiliin ja sinnekin voi periaatteessa luoda valikoiman joka hakkaa Akateemisen paperikirjakaupan. 

Mielestäni kirja on mediana ja käyttöliittymänä yliarvostettu ja tämä käsitys väistyvään jämähtäneiden päähänpinttymä. Miksi kuvaamani muut lukemisen ja kirjoittamisen tavat olisivat sen väheksyttävämpiä? Voidaan toki todeta että kokonaisten kirjojen lukeminen kasvattaa pitkäjänteisyyttä ja ajattelukykyä, mutta pitäisi tehdä uskottava tieteellinen tutkimus siitä, että onko muunlainen, digitaalinen lukeminen ja kirjoittaminen tätä vähempiarvoisempaa ja kuinka paljon. Esimerkiksi digitaalisen median vuorovaikutteisuus on asia, johon paperijulkaisu ei pysty.

Kirjahyllyt kadonneet olohuoneista

Luin jostakin, että edesmenneen omaisen perikunnat tuskailevat paperisten kirjojen kokoelmien parissa. Kirjadivaritkaan kun eivät niitä huoli, eivätkä siis uudet sukupolvet paperikirjoja omaan kotiinsakaan ota. Juice Leskisen kirjakokoelma sentään museoitiin Tampereen keskustaan.

Kuitenkin mainitsemieni seikkojen takia uskon, että paperisen kirjan kauppa ei ole käännettävissä kirjakauppojen omilla toimenpiteillä. Ja ponnistelut yhtä turhia kuin yrittää saada ihmiset takaisin paperisen kirjepostin pariin.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kun TV rymisi koteihin 60-luvun alussa, ennustettiin, että elokuvateatteri katoavat.
Jonkin verran asiakaskatoa tapahtuikin sillä vuosikymmenellä, mutta 70-luvun alkuun tultaessa tilanne kohentui.

Väri-TV:n rymistessä koteihin 70-luvun alussa ennustettiin uudelleen, että elokuvateatterit tulevat katoamaan. Asiakaskatoa tapahtuikin 70-80 -luvulla, mutta jälleen suosio palautui ennalleen. Nykyisin elokuvateatterit ovat kaikista netflixeistä ja areenoista huolimatta menestyviä.

TV ei siis pystynyt korvaamaan taidemuotoa.

Suuriin kirjakauppoihin, kuten Akateemiseen, mennään viettämään aikaa. Kirjoja selaillaan, kosketellaan, niiden lukuelämyksistä haaveillaan. Jos jonkin kirjan löytää, sen saa mukaansa heti. Ja kirjahan on käyttöpäätteenä ylivertainen nettiin verrattuna kotona luettavana. Sitä voi myös alkaa lukea jo Akateemisen kahvilassa ennen kotimatkaa.

Kirjakaupassa on perinteistä tunnelmaa, jota siihen tottuneet eivät muualta löydä. Äänikirja on aivan oma genrensä eikä tule missään tapauksessa syömään kirjojen markkinoita.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Paperikirjoille oma kannattakuntansa säilynee vielä pitkään, mutta veikkaan että trendi on laskeva. Esim. Helsingin kirjamessuilla huomasin, että yleisön keski-ikä oli varsin korkea ja sehän tarkoittaa sitä, että ns. luonnollinen poistuma muuttaa tilannetta ennen pitkää. Kivijalkakaupat ovat joutuneet nöyrtymään nettikaupan edessä, koska eivät pysty mitenkään pitämään sitä valtavaa tarjontaa.

Muistan joskus, kuinka lauantaiaamun suosikkipuuhia oli mennä Tampereen Epe'sille tutkimaan musiikkitallenteiden tarjontaa. Tein sitä sittemmin myös lasteni kanssa, jokaisella omat suosikkinsa. Epe's lopetti kivijalkakauppansa ja veti fyysisten tallenteiden nettimyynninkin pois. Varsin nopeasti sekin katosi. Levykauppa Äx vielä sinnittelee, mutta tallenteet ostan itse digitaalisena, että saan myös auton mediasoittimeen muistikortilta.

Elokuvateattereiden suosio onkin mielenkiintoinen asia, väkeä näytöksiin tulee arkisinkin keskellä päivää. Paperikirjan mahdollisuus olisi pystyä tuottamaan vastaavanlainen elämys, lisäarvo. En tiedä miten se voisi onnistua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jonkin verran luonnehdin jo ylempänä sitä lisäarvoa. Kirjahan on aivan ylivertainen käyttäjäpääte. Se on visusaalisesti kiehtova, siihen liittyy nostalgiaa, se tuoksuu hyvältä, se ei vaadi akkua, johtoa tai nettiyhteyttä, sen voi ottaa mukaan minne tahansa (uimarannalle, metsämättäälle t.m.s) eikä se menee rikki vaikka putoaisi maahan, sitä lukiessa on helppo selata sivuja edes ja taakse ja merkata hiirenkorvalla lukukohtansa, alleviivata kohtia ja tehdä marginaalimuistiinpanoja, lukea selällään vuoteessa j.n.e. j.n.e.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #3

Minäkin olen fyysisen kirjan suosija. Melkoisen hankala on kuitenkin lukea sängyssä 900 sivuista Pieni elämä kirjaa. Sen olisin voinut mieluummin lukea e-kirjana, mutta en tiedä löytyykö, ehkä. Mieheni lukee kirjat nykyisin yksinomaa sähköisenä ja niitä löytyy kirjastoistakin. Valikoima kirjastoissa ei kuitenkaan ole mikään mullistavan suuri.
Amazonistas hänelle on tulossa Ken Folletin tuorein teos, kolmas osa kirjasarjasta Taivaan pilarit. E-kirjan lukeminen ei häiritse minua, kun ruudulla on vain valo. Näin sain rauhan nukkua. Olen jo pidmepään miettinyt e-kirjojen käytön aloittamista, mutta matkallakin oli mukana fyysinen teos. Kääntelen sivunreunoja ja tallennan näin hyvä kohdat, joita voin käyttää jossakin myöhemmin. Tietysti e-kirjaankin voi jättää muistijälkiä. Ovatko yhtä käteviä, en tiedä.
Nuoriso ehkä käytää mieluummin netin materiaaleja ja tuottaa sinne itse tekstiä ja kuvaa. Maailma muuttuu. Me "jäärät" ehkä muutumme hitaammin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #4

Mobiilimedian etuja:
- jaksaa lukea sohvalla selällään maaten. Kirjaa pidellessä kädet puutuu.
- taustavalo jota ei tarvitse erikseen kohdistaa, näkee kunnolla
- zoomaus jos teksti liian pientä
- pääsee animoituihin lisäaineistoihin, kuten videolinkkeihin, someen, voi jakaa tekstin toisille
- kulkee aina taskussa
- ei tarvitse hyllytilaa säilytykseen
- ei aiheuta paperijätettä

Äänikirjat voisivat toimia pitkillä ajomatkoilla, kun radiokuunnelmat. Jari Sarasvuon podcasteja latasin mediasoittimeen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #5

Kun lukee vieraskielistä kirjaa, termit on helppo löytää eli tulee helpommin tarkistettua sanojen merkityksiä. Sähköisenä totuin lukemaan tekstejä jo 1980-luvulta alkaen, kun tein tiedonhakuja kansainvälisistä tietopankeista alkuun luonnontieteilijöille, sitten maat-metsät ihmisille ja myöhemmin lääkäreille ja muille tutkijoille. Ei mitään ongelmaa siinä sähköisten tekstien lukemisessa silloinkaan ollut.

HS tulee vain sähköisenä ja monia muitakin sähköisiä lehtiä tulee seurattua. Kirja on silti kiva ja hyvä eli säilyttänyt paikan sydämessäni.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #9

Paperisessa kirjassa on vielä yksi etu jonka unohdin. Selailtavuus, joka on tärkeää esim. jos työtehtäviä varten pitää yrittää löytää joku tietty taulukko tai kuva. Muistaa suurinpiirtein missä se oli ja miltä näytti, mutta sähköisestä kirjasta sellaista on hankala etsiä. Tosin hakusanoilla voi löytää - jos sopivat hakusanat muistaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #3

Listasin joskus paperisen käyttöliittymän etuja:
• ei käyttäjätunnuksia tai salasanoja - kulttuuriharrastuksesi ei ole riippuvainen kirjautumisesta tai rekisteröitymisestä (kirjastokortista voi olla).
• Sivua aukaistessa lukemista aloittaessa teksti ei pompi puolta minuuttia isokokoisten mainoskilkuttimien latautumista odotellen. Etenkin älypuhelimen pienellä näytöllä häiriö on ikävä. Esim. tämä portaali on ottanut käytäntöön välillä näkyvät mainokset tekstin välissä, jolloin tekstin hyppiminen kesken lukemisen ei rauhoitu ollenkaan.
• epähuomiossa hipaistessasi et ohjaudu jonnekin mainosroskasivulle tai kokonaan toiseen lehtijuttuun kesken lukemisen. Josta on joskus käytännössä mahdoton päästä takaisin alkuperäiseen artikkeliin, käynnistämättä koko sovellusta uudelleen. (Minusta tuntuu että vahinkohipaisujen mahdollisuus maksimoidaan tahallaan, jotta mainoksen klikkauslaskuri laulaa.)
• Sama asia tekstiä alaspäin nakkisormi-peukalolla vierittäessäsi, liittymä ei tulkitse sinun klikanneen tekstin seassa ollutta linkkiä tai kuvaa
• laskusi tunnollisesti hoitaneena tilaajana et törmää maksuseinään tietyin väliajoin
• Käyttöliittymä toimii moitteettomasti myös mobiiliverkkojen ulkopuolella ja erityisesti junassa jossa on aikaa syventyä vaikka lukemiseen
• Käyttöliittymässä ei akkua jota ladata tunnin välein ja se on aina heti valmis lukemisen jatkamiseen
• Sivun avautuminen ei ylipäänsä ole riippuvainen nettiyhteyden nopeudesta
• Voit keskittyä lukemaan tekstiä tuntematta kiusausta poiketa somekeskusteluissa, deittipalstalla tai aikuisviihdesivuilla
• Voit lukea tekstiä tarvitsematta peukuttaa tai kommentoida sitä

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Kyse on ennen kaikkea tunnelmasta, johon elämän aikana on ehdollistunut jotain asiaa tehdessään. Minulle koko nettiaika on on jotain uutta ja hiljattain tullutta sähläämistä, jota kyllä hyödyntää siinä kun haluaa, mutta joka on vain murto-osan tuntuinen aika siitä kuinka koko elämänsä on viettänyt.

Kiehtovin haave lukutunnelmasta on minulla istua muhkeassa tummassa nahkatuolissa korkeakattoisessa vanhanaikaisessa hämyisessä kirjastohuoneessa, jossa on tuolin vieressä jalkalamppu ja ikkunan luona tammisella kirjoituspöydällä iso paperipäällysteinen karttapallo vihreäkupuisen pöytälampun vieressä, yhdellä seinustalla lattiasta kattoon ulottuva seinän pituinen kirjahylly, jossa ylimpänä ovat pölyttyneimmät 1800-luvun teokset.

Paksu kirjastohuoneeseen johtava ovi on suljettu ja tila on äänieristykseltään hermeettinen ilman yhtään teknologista vempainta, korkeintaan pöydällä musta pakeliittipuhelin, jolla soitetaan kiertämällä numero etusormella. Tuolin vieressä voi olla pyöreä tupakkapöytä, jonka päällä suurikokoinen kivinen tuhkakuppi. Yhdellä seinällä hyllykkö, johon on asetettu pari konjakki- ja viskipulloa sekä muutama laadukas punaviini vaaka-asentoon.

Vertaa sitä nyt sitten neonvalojen alla hälinässä räplätyn tabletin tuomaan lukukokemukseen ergonometrisella satulatuolilla notkuen.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #7

Mistä tuli mieleen rötöstelijä Volvo-Markkasen tarina ja hänen luonnehdintansa siitä, kun joutui eristysselliin. Hänellä oli siellä joku matematiikan opus mukana ja totesi vain, ilmeisen älykkäänä miehenä, että saattoi keskeytyksettä ja täydellisessä rauhassa keskittyä matematiikan syövereihin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #7

Mikähän siinä on, että automatkan aikana lukeminen aiheuttaa huimaustyyppistä päänsärkyä, mutta lentokoneessa tai junassa lukeminen sujuu hienosti? Käsite "matkalukeminen" tuokin mieleeni viihtyisän vaunuosaston, jossa voi syventyä esimerkiksi esseekokoelmaan tai - parhaimmillaan - matkailuaiheiseen kirjaan. Ajoittain lukemisen haluaa keskeyttää kuin aiheiden jälkimaulla herkutellakseen, samalla ohilipuvaa maisemaa silmäillen.

Viime keväänä onnistuin saavuttamaan täysosuman Heikki Aittokosken kirjan avulla, kun lueskelin sen Manner-Euroopassa kymmenen päivän aikana, osin kirjantekijän jälkiä seuraten.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #7

Juuri noin Juha. Toinen vaihtoehto onkin hiljainen ja rauhallinen makuuhuone. Suuri kasa pehmeitä tyynyjä selän takana, vähintään kahdeksan kuten minulla on nyt... Hyvä valaistus ja pino kirjoja yöpöydällä, missä on useita valinnanmahdollisuuksia fiiliksestä riippuen.

Voiko ikinä saada sähköisellä kirjalla samaa tunnelmaa, kirjan tuoksu ja mahdollinen kuvitus vielä päälle. Jälkikasvuni näyttää olevan samaa maata, vaikka välillä tyytyvätkin sähköiseen kirjaan matkoilla ja autossa äänikirjaan. Toki pääasia on, että ylipäätään lukevat, mutta en usko oikeiden kirjojen koskaan katoavan kokonaan. Mitä olisi, jos ei olisi isoa kirjahyllyä, josta voit poimia fiilisten mukaisesti kirjan käteesi ja tuntea lämpimän paperin kosketuksen heti kärkeensä?

Haluan myös alleviivailla tärkeät kohdat ja oikein tärkeistä sivuista teen etulehdelle merkinnän, tosin aina lyijykynällä vielä huomautuksen sivunumerostakin. Kaikki vanhat postikortit ovat myöskin tallessa tärkeiden sivujen merkkeinä, joten ne on helppo löytää hetkessä. Tosin harvinaiset, vanhat kirjat saavat vain kortin sivujen väliin - niihin en tee merkintöjä edes lyijykynällä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #22

Mitenkähän sähköisestä hyllystä kirjat valitaan. Ei todellakaan samaa fiilistä kuin oikeasta kirjahyllystä valitessa. Toki kirjahyllyissä on melkoinen puhtaanapito. Minulla ei ole hyllyjä, joissa olisi ovet. Pöly rakastaa kirjahyllyjä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Minä divarikauppiaana olen kyllä huomannut iloisena sen, että kyllä kirja käy kaupaksi edelleen, mutta ei mikä tahansa kirja.

Nyt on kiinnostusta vanhaan tekniikkakirjallisuuteen, sotahistoriaan ja muihin hieman oudompiin opuksiin. Tavallista romaanikirjallisuutta en edes ota myyntiin, sitä on koko maailma täynnä.

Divarienkin pitää erikoistua ja päästä pois vanhoista tavoista. Nykyään ei enää kysytä pelkkää kirjaa, vaan vanhat mainokset, pienpainatteet ym keräilytavara on kysyttyä.

Kivijalkakauppaa en kyllä perustaisi mistään hinnasta, sillä ostajat ovat kaikki netissä, ja tilaaminen on helppoa.

Muuten yksi tämän päivän hittituote ainakin minulla on 60-80-luvun pornolehdet, jallut ja kallet. Juuri lähetin niitä Hollantiinkin ison kasan. :)

Akateemisen muuttuminen ns. tavalliseksi kirjakaupaksi oli sen lopun alku. Sehän oli lippulaiva aikoinaan, mutta kiire ja liika tietämättömyys taitaa senkin kyllä tappaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Onko Hitlerin "Taisteluni"-teoksella markkinoita näinä sekavina aikoina? Kirja on Saksassa painettu suomennos.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuomo: "Onko Hitlerin "Taisteluni"-teoksella markkinoita näinä sekavina aikoina?"

Ainakin tuolla kirppareilla sen saa kympillä, minkä itse olen aika useinkin todennut. Nyt alkaa myös laadukas keltainen kirjasarjakin mennä halvalla eteenpäin.
Erityiskirjat, kuten filosofia taitaa olla niitä harvoja kirjoja, joita saa metsästää kauemmin ja maksavat myöskin enemmän kuin muut tietokirjat - niistä saa maksaa jo parikymppiä, jos ylipäätään niitä löytyy.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinan feikkimarkkinoilla, joita löytyy jokaisesta suuresta kaupungista, oli ainakin kymmenkunta vuotta sitten suuri hitti alkuperäinen Maon Punainen Kirja 60-luvulta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Naapurilla taitaa olla tuo Maon kirja mökillä ulkovessa kirjahyllyssä. WC:ssäkin on kirjallisuutta meilläkin. Vanhoja lehtiä ja muun muassa se, jossa Linda Lampenius esiintyy luomuasussa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Jos Akateemisesta jotain voi sanoa, niin ehkä ei kannata pitää erikoisempien kirjojen valikoimaa koska niiden asiakaskunta on niin kapea. Nyt varsinkaan kun netti toimittaa ne. Puhdas toimeentulokysymys.

Divareissa luulen myös sarjakuvien pitävän pintansa. Tampereen Makedoniasta löysin Egmontin Asterix-kirjasarjan ensimmäisen osan jota olin kysellyt vuosia. Sievoinen hinta oli mutta pakko oli saada. "Minä Mikki-Hiiri" jäi vielä puotiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Erikoisempien kirjojen valikoima on toisaalta sellainen, että ne eivät kulu ajassa kovin paljon, vaan niitä voidaan samalla intressillä ostaa monien vuosikymmenten aikana. Siksi niiden pitäminen valikoimassa ei olisi suurikaan kiinteä investointi, mutta sitä kautta voisi säilyttää kaupan laatuimagon monipuolisena paikkana, jonne voi tulla tekemään kaikenlaisia löytöjä. Se generoisi tavallisten menekkikirjojenkin myyntiä. Akateeminenhan on ollut ennen kaikkea aarreaitta ulkomaisten kirjojen ostajille, koska missään muussa suomalaisessa kirjakaupassa niitä ei ole ollut samassa laajuudessa saatavilla.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #15

Ulkomaan kirjat saanee ainakin Amazonista. Jos ei halua tulleja maksaa, niin EU:n alueeltakin nettikirjakauppoja löytynee.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #16

Amazonista ostettaessa niitä ei voi selailla ja maistella ennen ostopäätöstä. Kirjaharrastukseen kuuluu myös ajan vietto kirjakaupassa ja siitä tunteesta nauttiminen.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Oy Alko Ab:n kysytyin viini kuulemma on ollut - "jotain hyvä viiniä".

Ilmeisesti kirjakaupassa ei pitkälle pötki pyytämällä "olisiko teillä jotain hyvää, kovakantista luettavaa".

Jostain muistin syövereistä nousee tarina kirjadivarin kanta-asiakkaasta, jolle kauppias osasi varata oikeita kirjoja - asiakas oli tyytyväinen.

Ilmeisesti asiakkaat ovat nykyisin laatu- ja tuotetietoisia niin kirjakaupoissa, kuten kuulemma myös Oy Alko Ab:ssä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muuan sorakeisariksi tituleerattu perhetuttavamme nousukasöykkäri rakennutti Tuusulassa 60-luvun lopulla itselleen 600 neliön tiilitalon ja hän oli tarvinnut suuren olohuoneensa kirjahyllyyn täytettä. Oli soittanut kirjakauppaan ja tilannut "kymmenen metriä kirjaa".

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #19

Ilmeisesti (koiranleukojen keksimä?) tunnuslause "soraa sosialismin rattaisiin" liittyi tuohon maa-ainesyrittäjään, jonka sukunimen alkukirjaimen vaihtaminen P:ksi olisi tehnyt hänestä erään hyvin tunnetun suomalaisnäyttelijän täyskaiman.

Muistan tyypin Hesarin vaali-ilmoituksista kymmenien vuosien takaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Hän oli isäni lapsuuden kaveri. Isäni oli helsinkiläinen, mutta hänen mummillaan oli mökki Tuusulassa ja oli siten tutustunut tuohon henkilöön jo pienenä. Hän oli bisnesmies jo silloin. Kun pääsiäinen oli tulollaan, hän pyysi isääni oppaaksi, kun oli kerännyt ison säkillisen pajunkissoja ja päätti mennä myymään niitä Helsingin kaduille. No, siellä ne alle 10-vuotiaat poikaset sitten olivat kaupitelleet pajunkissoja ja juoksivat karkuun jokaista konduktööriä tai muuta uniformupukuista henkilöä välttääkseen poliisia ja syytettä "laittomasta liiketoiminnasta", kuten isäni tilannetta aikoinaan muisteli.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #27

Huonekaluliikkeissä on tällaisia kulissi-kirjametrejä hyllyjen somisteeksi. Olisi kannattanut sieltä sorakeisarin tilata?

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Minulla on ollut Kobo-merkkinen e-kirjan lukulaite ja siihen lisävarusteena suojakuori (sammuttaa kirjan suljettaessa). En usko, että palaan enää paperiseen kirjaan, joita meillä on pari huoneellista, siksi hyvä laite tuo lukulaite on.
Reissuillani, lukulaite mahtuu taskuun, eikä tarvitse rahdata kirjaa mukanaan kun nousee esim laivamatkalla autokannelta matkustamotiloihin.
Lataamisesta ei tarvitse kantaa huolta, yli kuukauden kestää Kobo:n akku ja enemmänkin.
Ei, kyllä minulla on e-kirja syrjäyttänyt paperikirjan lopullisesti, uskoisin. En tarvitse (on tarpeeksi) erikoispainoksia ja harvinaisuuksiakin. Historia-/sotahistoriakirjoja löytyy aivan kiitettävästi ja erikoiskirjat näyttävät kaiken aikaa lisääntyvän.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Amazon Kindlen tapainen lukulaite olisi hyvä. Ei saisi olla painavampi kuin paoerikirja ja taustavalo olisi maltillinen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Juuri tuo mahdollisuus esimerkiksi matkalla voi olla mukana koko kirjahyllyllinen valikoimaa. Ei luettava lopu. Se on sähkökirjakokoelman etu. Viimeksi tehdyllä matkalla kun yksi mukaan tullut kirja ei riittänyt, tuli hiukan ontto olo.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

No jaa, pitää heittää sekaan...
Kyllä matkalle otetaan lukemmista valikoiden ja niukasti, kannet revitään painon keventämiseksi (((
Kun kirja on luettu, se jätetään kiertoon, jonnekin, muille matkailijoille. Jos lukeminen loppuu, keskitytään muuhun, eli uusiin kuvioihin ja kulttuureihin tai ostetaan divarista englanninkielinen ja yritetään - vaikka eihän se nyt meikäläisellä solju kuin vettä vaan, tuo englanti, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Pikkasen kärjistin, mutta eikös se noin mennyt, silloin reppureissatessa.
Ja taisi tulla selväksi se, kumman vieläkin valitsen - sinne matkalle; niukasti hyviä ja oikeita kirjoja vai seinällisen digiluettavaa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Jos matka suuntautuu ns. ihmisten ilmoille, voi lukemista hankkia kohteesta. Etelän turistirannoilta on kiitettävästi saatavissa britti-tabloideja, jotka ovat oma suosikkini. Journalistisesti jutut ovat toisaalta heppoisia, toisaalta ylidramaattisia, mutta moderni englanti on niissä hienosti esillä.

Futistähti Wayne Rooney oli tankannut dieselkäyttöiseen autoonsa bensiiniä, ja muhkea Range Rover piiputti kesken valtatietaipaleen. Daily Mail innostui arvostelemaan urheilijan älynlahjoja: "You fuel, Wayne!"

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Lontoon tai New Yorkin metrossa työmatkailija kuluttaa reilut kuusi tuntia viikossa. Pokkarin tekijöiden sormet syyhyävät päästä ajankäytöstä osallisiksi. He suunnittelevat paperikirjoihin sopivampia fontteja ja helppokäyttöisiä kirjanmerkkejä pakollisten taukojen kohdalle.

http://www.bbc.com/capital/story/20170825-an-easy-...

Ennen vanhaan Moskovan metrossa näytti siltä kuin joka toinen täpötäyden metron matkustaja olisi lukenut joko kirjaa tai lehteä, muuallakin kuin Leninin Kirjasto-aseman tuntumassa.

Helsingin uuden keskustakirjasto kuulemma rakennetaan koska Claes Andersson on sen ideoinut.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

E-ink on verrattavissa paperiseen kirjaan, ei rasita silmiä, ei kuluta sähköä kuin nimeksi, lukijaan mahtuu kirjoja aivan riittävästi eli paljon. Joidenkin mielestä sen haitta on se, että siinä ei ole valaisevaa näyttöä mutta itse pidän sitä etuna.
Ja niitä kirjoja löytyy laidasta laitaan, löysin juuri Volter Kilven "Alastalon salissa", ja koetan päästä hieman pidemmälle sen lukemisessa kuin viimeksi lukiessani paperiversiota.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Verkkokirjakaupat ovat tuoneet uuden mielenkiintoisen näkökulman kirjoihin: antikvariaattien nettikirjakaupoista löytää vanhemman vuosikerran kirjoja ja vanhoja kirja-aarteita. Kun kirjoja kohdellaan hyvin, niillä voi olla pitkä elinikä eri tyyppisten kirjakauppojen tarjontana.

Vanhemmiten olen huomannut itsessäni lukijana piirteen, että uudet kirjat kiinnostavat vain harvoin ja kun ostan niitä, olen yleensä ostanut e-kirjoina. Kirjahyllyssä tilaa on rajallisesti ja se on jo tulossa täyteen. E-kirjat lisäävät hyllytilaa.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Mulla on viitisensataa CD:tä ja vinyylilevyä. Olen vetänyt CD:t koneelle ja mediasoittimeen, 64 GB micro-SD-kortti riittää ja on sormenkynnen kokoinen hitunen. En tiedä mitä fyysisten tallenteiden kanssa tekisi, ei tule juuri soiteltua. Spotifystä löydän uusia kiinnostavia artisteja joiden albumeja tilaan sähköisenä.

Nettikirjakaupoista huomaan käyttäneeni Adlibristä, Ursan kirjakauppaa sekä CDOn'ia.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Näistä verkkokirjakaupoista olen yleensä löytänyt etsimäni, elämänkertoja, runokirjoja, filosofisia teoksia jne

http://www.antikvaari.fi/

https://www.antikvariaatti.net/

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset