*

Jukka Konttinen

Tanssimusiikki ja -kulttuuri katoamassa mediasta?

Tuoreessa Iltalehden jutussa Sari Tamminen ja aiemmin Joel hallikainen harmittelevat ”legendaaristen” tanssiohjelmien katoamista televisiosta. Hallikainen harmitteli myös sitä, että tanssimusiikkia ei soiteta enää radiossakaan. Esim. Iskelmäradio kun soittaa puhdasta poppia tyyliin Kaija Koo, Yö, Juha Tapio jne., jolloin valssit, humpat ja polkat jäänevät kuulematta. Jokunen tango taitaa tulla.

Tammisen ja Hallikaisen väite on, että tanssimusiikilla olisi vielä kysyntää. Olen samaa mieltä siitä, että asia johtuu televisioyhtiöiden tarpeista tavoitella nuoria yleisöjä. Nuoret päättäjät eivät ehkä ymmärrä varttuneempien tarpeita ja varttuneemmat kenties tuntevat tarvetta olla nuorekkaita. Mitä sitten televisioon tuotetaan, on kevyttä realityhömppää, joka kuulemma tapahtuu juuri nuorien yleisöjen houkuttelemiseksi.

Olihan televisiossa tanssimusiikkiin liittyviä ohjelmia aiemmin, Tamminen listaa Lauantaitansseista alkaen. Itse muistan ohjelmat ”Kesäillan valssi eli KIV” sekä ”Saanko luvan”. Kesäillan valssi oli varmasti suosittu, mutta en ole ihan varma siitä, antoiko se pelkkää myönteistä viestiä tanssikulttuurista. Kipparilakkipäisiä senioreita heilumassa massan seassa joka näytti ehkä typerältäkin. Katsojan ei tarvinnut kovin ruudinkeksijä olla ajatellakseen, että lavoilla taitaa käydä kovin vanhaa väkeä. KIV-lähetyksissä oli nuorempiakin, tosin heistä otettiin pieniä väläyksiä. Formaatti halusi ruokkia myös niitä ”uskollisia”, seniori-ikäisiä jotka asuntoautoilla seurasivat KIV-lähetyksiä paikkakunnalta toiselle jotta pääsivät joka lähetyksessä tanssiessaan kameran eteen. Muistan itse vierailleeni KIV-lähetyksen aikaan tansseissa ja havaitsin, että lava tyhjeni heti kun kamerat lakkasivat käymästä. Oliko sitten yleisön tarkoitus näyttäytyä TV:ssä vai tanssia? Formaatti tosin toi esiin uusia nuorista koostuvia tanssiorkestereita, kuten Tamminenkin muistuttaa.

Miksi taas radiossa ei tanssimusiikki soi, on kaupallisten formaattien seurausta. Linkissä Soundi-lehdestä radion musiikkipäällikön kommentit soittolistojen toiminnasta. Ohjelmoidut algoritmit tietävät, mikä musiikki miellyttää ja musiikin soitto säädetään sen mukaan. Dataa musiikkia kuuntelevien ihmisten makumieltymyksistä on 80-luvulta asti. Kylmä totuus taitaa olla, että tanssimusiikin ystävät jäävät tässä säätelyssä marginaaliin. Joskus aiemmin itse mietin, että formaattiradioiden musiikki on menossa kaikki kohden samaa muottia, ns. setärockiskelmää.

Onko jo paradoksi, että Tanssii tähtien kanssa-formaatti jatkaa MTV3:lla ja on edelleen erittäin suosittu. Uskon että koko perheen ohjelmana se saavuttaa myös nuoria katsojia. Tosin ei ehkä sitä ”halutuinta” eli noin 20-vuotiaita tubettajia ja somettajia? Tästä ohjelmasta muuten aikoinaan toivottiin tanssikulttuurin nostattajaa, uutta väkeä tanssilavoille. Ehkä se on luonutkin mielikuvaa siitä, että pitää opetella askelet ja kuviot, ennen lavoille tuloa?

Veronmaksajien kustantaman YLE:n ei tarvitsisi seurata kaupallisia formaatteja ja neuroottista nuorekkuuden tavoittelua, mutta näyttää tekevän sen silti. Mitä muuta voisi päätellä siitä, että Tangomarkkinoiden televisiointi lopetettiin? YLE:llä vedottiin keväällä, että tämä korvataan ”uudella suurella satsauksella”, joka taisi olla tämä Hula hula-ohjelma. Jorma Uotinen haukkui ohjelman Suomi-Areenan haastattelussa. Totesi, ettei kaikkien tarvitse Suomessa tanssia.

Onko sitten syy vai seuraus, että lavatanssikulttuuri näivettyy. Tanssilavoja joutuu lopettamaan. Samoin tanssiorkesteille on vähemmän paikkoja minne mennä taikka sitten joutuvat ottamaan päivätyön rinnalle, kuten Finlanders-muusikko Jussi Lammela totesi eräässä haastattelussa. Tanssikapakat käytännössä kuolivat noin 5 vuotta sitten, viimeisin eli Albert Oulussa lopetti vuosi sitten syksyllä. Nuoremmat sukupolvet eivät enää miellä tulla ravintolailtaa viettämään tanssipaikkaan. Yökerhoksi nimetty Tähti vielä sinnittelee usealla paikkakunnalla, tosin siellä suosituin paikka taitaa olla karaokebaari, jonne esimerkiksi Oulussa pääsee ilman erillistä tanssilippua.

Tanssikulttuurin hiipuminen taitaa olla kuitenkin ”aika aikaansa kutakin”-ilmiö. Toki tanssilavoilta löytyy nuoria tanssiin todella vihkiytyneitä, samoin kuin työelämästä eläkkeelle jää hyväkuntoisia, joilla on aikaa ja mahdollisuus käydä tanssimassa. Uuden väen tulo ei kuitenkaan taida täysin kompensoida poistuvaa, sodanjälkeisiä ikäpolvia. Nyt nuorena tanssinsa aloittavat tuskin siitä luopuvat myöhemminkään, mutta harrastus saattaa siirtyä pienempiin paikkoihin, klubi-iltoihin ja muihin erikoistapahtumiin, sekä treenisaleille.

Tanssimusiikin ja -kulttuurin näkyvyyden väheneminen on kuitenkin huono asia, onhan kyse uniikin supisuomalaisesta kulttuurista joka ei taivu globaaleihin formaatteihin, ja on pelkästään sen takia vaalimisen arvoista. 

Yksi mahdollisuus voisi olla tanssimahdollisuuksien parantaminen karaokepaikoissa, sillä siellä toisten laulaessa toiset mielellään tanssivat, samoin paikalla viihtyvät sekä nuoret että vanhat. Vinkki rohkealle ravintolayrittäjälle? 

Samoin näin somen ja tubetuksen aikakaudella, lavatanssin harrastajien ei tarvitsisi alistua mediatalojen laskelmointiin vaan luoda oma mediansa. Ei tarvita periaatteessa kuin älypuhelin sekä innostunut harrastaja joka dokumentoisi tanssi-iltoja YouTubeen, haastattelisi yleisöä, orkesterin soittajia sekä tanssinjärjestäjää illan kulusta. Tanssivan nuoren itse tekemät videot puhuttelisivat ehkä nuoria paljon paremmin kun keski-ikäisten mediayhtiön siloitellut tuotannot, viitaten juuri päättyneet Tubecon-festivaalit.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Syyskuussa tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta, kun UNESCO julisti tangon maailman kulttuuriperintölistalle Abu Dhabissa. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun tarkastellaan suomalaista kansankulttuuria ja sen arvostusta. Jokaisen työväen- ja seuraintalon yhtenä funktiona olivat tanssit, usein teatteri- tai muun tilaisuuden yhteydessä. Tanssit olivat vielä parikymmentä vuotta sitten itsestään selvyys kun puhuttiin kulttuurista.

Kohtalon kova koura ja englantia puhuvat voittajavaltiot koettelivat kohtalokkaasti myös lavatanssikulttuuria. Radio ja tv päästivät rock-hapatuksen pilaamaan koko homman. Vaihto-oppilaat tulivat kotimaahan letit nytkyen amerikkalaisen rockin tahtiin ja radio ja tv päästivät hölmöyksissään tämän tanssitaidottoman jengin valitsemaan soittomusiikin. Jälki oli kaamea. Maasta katosi tanssitaito, kun paritanssimusiikkia ei enää soitettu. Soitettiin vain rytmimusiikkia. Maassa oli 60-luvulla kertalukua 3000 säännöllisesti tansseja järjestävää lavaa, nyt niitä on noin 100 laskutavasta riippuen.

http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kamin1_4...

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

En ole samaa mieltä että rock-kulttuuri on "syyllinen" ja toisaalta sen leviämisellä ei ole ollut varsinaisesti "intressiä" tappaa jotain muuta kulttuuria. Vaikka aikoinaan kapinaa olikin. Sama olisi syyttää vaikka Danny-Showta siitä, että kansa vain tuijottaa artistia eikä tanssi. Juhannustansseihin oli tapana tuoda myös amerikkalaisten TV-sarjojen tähtiä aikoinaan. Samoin Irwin saattoi kiertää useamman juhannuskeikan helikopterilla, esittämättä masurkkaa tai jenkkaa.

Monilla lavoilla on myös tarjottu rock- ja popyhtyeitä yhtä aikaa tanssiyhtyeiden kanssa, mm. Rönnin lavalla on seinällä hienoja julisteita menneiltä vuosikymmeniltä. Siksi koska järjestäjä ottanee lavalle esiintyjiä, jotka vetävät väkeä ja tyydyttävät monen eri yleisön tarpeita. Juuri tuolla Rönnin lavalla on ollut aika vasta samanlaista tarjontaa (juttu Suomen Kuvalehdessä):
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ronnin-la...

Jutusta lukiessa voi huomata, että lavatanssin notkahdus oli jo 80-luvulla, kunnes Topi Sorsakoski & Agents elvyttivät.

Nykyajan "Vain elämää"-formaateissa rock- ja lava-artistit laulavat toistensa biisejä ja halailevat toisiaan silmät kyynelissä, sulassa sovussa. Eri genrejen kannatus on yhteinen intressi, samassa veneessä ollaan.

Vaikka ajat senkun muuttuvat ja muutosvastarinta ei välttämättä auta, on kannatettava ajatus että tanssikulttuuristamme voisi pitää isompaa haloota kansainvälisestikin. Argentiinan tango tunnetaan kaikkialla, voisiko suomalaista tangoa saada samalle tasolle?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ 2/JK: "juttu Suomen Kuvalehdessä"

Rönniltä SK:ssa hieno tarina. Tällaisia näkisi mielellään enemmän. Itse tuli viimeksi tanssiviikko päätettyä Rönnin lavalle lauantaina 15.7. Siellä oli silloin Tulipunaruusut ja Amanda Oscarsson & Noste. Poikkeuksellisesti siellä mahtui jopa tanssimaan eikä sosiaalisia irrottelijoita ollut sillä kertaa.
Muuten sen viikon aikana taisi Yariksen mittariin tulla lähes 2000 km (Iitti → Hankasalmi→ Isokyrö → Maaninka → Jormua → Rönni). Matkailu avartaa!

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #3
Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset